Minkälaisia haasteita sukupuolisensitiivisellä ohjauksella on? 

Miten ohjataan sukupuolisensitiivisesti? 

Sukupuolisensitiivinen ohjaus on tiedostavaa ja oivaltavaa ajattelua niin henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa kuin organisaation tasolla kehitettäessä ohjausjärjestelmiä ja -käytänteitä. Sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa niin kuin ohjauksessa muutenkin keskitytään opiskelijan kokemusmaailmaan ja kyetään irrottautumaan ohjaajan omasta uskomus- ja olettamusjärjestelmästä. (Juutilainen 2007, 16.)

Ohjauksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden toimintakykyisyyttä, kun hän tekee omaa elämää koskevia valintoja, voimaannuttaa häntä elämään tasapainossa omassa ympäristössään, auttaa häntä näkemään omat mahdollisuutensa. Esimerkkinä ohjaustilanne, jossa perinteisellä naisten/miesten alalla vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä työskennellyt nainen/mies on jostain syystä (esimerkiksi työttömyyden vuoksi) vaihtamassa ammattialaa. Hän pohtii ohjaajan kanssa elämäntilannettaan ja mahdollisuuksiaan sekä arvioi kriittisesti työhön liittyviä arvojaan, uskomuksiaan ja asenteitaan. Ei-perinteiset naisten/miesten alat voidaan tällöin nostaa tarkastelun ja arvioinnin kohteeksi ja purkaa auki niitä käsityksiä, joita perinteisiin naisten ja miesten töihin liittyy. (Juutilainen 2007, 9.) Ohjaaja antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta ohjattavalle. Ohjauksessa tarkoituksena on antaa ohjattavalle tilaisuus tutkia, löytää ja selkeyttää tapoja elää voimavaraisemmin ja paremmin. (Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000, 6‒7.)

RUUTI-hankkeessa olemme pohtineet sitä, miten voimme kohdata jokaisen ihmisen omana itsenään, kokonaisvaltaisesti ja hänen sukupuoli-identiteettiään ja arvojaan kunnioittaen. Jokainen ohjaaja haastaa itseään, omaa ajatteluaan ja ennakkoluulojaan tietoisesti, jos hän ohjaa sukupuolisensitiivisesti. Näemme sukupuolisensitiivisyyden mm. mahdollisuuksina, itsetuntemuksena ja valinnan vapautena niin että yksilön motivaatio, kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet ovat keskiössä. Mielestämme myös tasa-arvon näkökulma kuuluu ohjaukseen: miehillä, naisilla ja muun sukupuolisilla on yhtäläinen oikeus saada osaamiseensa ja mielenkiintoonsa perustuva opiskelu- ja/tai työpaikka. (RUUTI- sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit, n.d.)

Ruuti ammatillisiin valintoihin

Ruuti-hankkeessa kohderyhmänä on yli 30-vuotiaat ja hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda sukupuolisensitiivisen koulutus- ja uravalinnan aineisto opiskelijoille, työttömille ja alanvaihtajille. Tähän liittyen haastattelin muutamaa kohderyhmään kuuluvaa, sosiaali- ja terveysalalla opiskelevaa miestä helmikuussa 2020 heidän ammatillisista valinnoistaan. Heillä kaikilla on taustalla tutkinto ns. miesten alalta: ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, ympäristönhoitaja, hieroja, talonrakentaja, paperiprosessinhoitaja.

Kuorma-autokortin saaminen ilmaiseksi opintojen yhteydessä oli kova juttu. Kaverit, vanhemmat, omat kiinnostuksen kohteet vaikuttivat ja se, että piti saada ammatti. Yläasteella haastateltavat kokivat saaneensa vähän opinto-ohjausta. Alan vaihdon taustalla olivat esim. terveydelliset syyt, halu auttaa, työn merkityksellisyys ja työllistymisen mahdollisuudet.

Ammatillisessa koulutuksessa molemmilla, niin opettajalla kuin opinto-ohjaajalla, on oma tehtävänsä. Kuitenkin yhteistyötä tarvitaan, unohtamatta työpaikkaohjaajan tärkeää roolia. Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan työpaikkaohjaajien perehdyttämiseen, kunkin ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja muutenkin työpaikkaohjaajan tehtäviin. Työpaikkaohjauksessakin pitäisi osata ottaa myös sukupuolisensitiivinen näkökulma huomioon. XAMK:n RUUTI- hankesivuilla kysytään: Miten perinteiset, sukupuoliroolien mukaiset työtehtävät taipuvat rekrytointitilanteissa uusiksi, hakijan taipumusten mukaisiksi mahdollisuuksiksi ja miten saada työvoimapulasta kärsiville aloille hakeutumaan lisää alalle sopivia hakijoita? Sukupuolisensitiivisyys rekrytoinneissa on myös mahdollisuus ja kilpailuetu alan julkisuuskuvalle, tärkeintä eli osaamista ja perustehtävää unohtamatta. (RUUTI- sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit.)

Kysymyksiä riittää – löytyykö vastauksia

Muutos kohti sukupuolisensitiivistä ohjausta on pitkä matka, niin vahvasti näyttää historia toistavan itseään. Aiheesta on puhuttu vuosia, tutkittu varsinkin peruskoululaisten ammatillisia valintoja ja ihmetelty, miten sukupuolittuneita valinnat edelleen ovat. Uuden haasteen ohjaukselle tuo lisäksi sukupuoli-identiteetin moninaisuus. Mitä sitten tehdään ja miten reagoidaan, kun yksilö ei koe olevansa sinut sen sukupuolen kanssa, joksi hänet on syntymässä määritelty?

Opinto-ohjaajat, uraohjaajat, opettajat, ammatinvalinnanohjaajat, työvoimahallinnossa työskentelevät asiantuntijat kuin muut eri-ikäisten opiskelijoiden kanssa eri ammatteja ja uraa pohtivat ovat monien kysymysten äärellä. Mitkä ovat tulevaisuuden ammatteja? Mihin itse kukin voisi työllistyä? Mitä taitoja mikäkin ammatti vaatii? Miten ohjaan niin, että kuulen ihmisten oman arvomaailman kaiun valintojen pohjalla? Miten tuen ohjattavan omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia?

Keski-Petäjä ja Witting (2018) tuovat artikkelissaan esiin myös tulevaisuuden työelämän näkymät. He toteavat, että tulevaisuudessa erilaiset algoritmit ohjaavat entistä enemmän ihmisten työelämää, arkea ja valintoja. Sukupuolen mukaisen eriytymisen lisäksi pitäisi heidän mukaansa tarkastella laajemmin myös sitä, mitkä kaikki taustatekijät vaikuttavat siihen, minkä alan ja tason koulutukseen opiskelijat hakeutuvat tai mihin heitä ohjataan. Esimerkiksi sosioekonominen asema, ikä, etnisyys ja kulttuuri ovat näitä vaikuttavia taustatekijöitä, joita ei pitäisi unohtaa. (Keski-Petäjä & Witting 2018.)

Ohjauksen merkitys, myös sukupuolisensitiivisen ohjauksen, tullee tulevina vuosina kasvamaan. Työelämä muuttuu väistämättä, koulutuksenkin pitäisi pystyä nopeampiin muutoksiin ja osata reagoida jatkuvan oppimisen haasteisiin ja yhteistyön tiivistämiseen työelämän kanssa. Ohjattavina ovat eri-ikäiset, erilaiset, erilaisia koulutuspolkuja kulkeneet ja erilaisia valintoja tehneet opiskelijat. Kysymykset lisääntyvät, löytyykö vastauksia ja suuntaviivoja? Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä ja silti se on tässä hetkessä jo mukana viitoittamassa kunkin omaa opintopolkua.

Kirjoittaja: Anne Varonen

Lähteet

Juutilainen, P. 2007. Mitä on sukupuolisensitiivinen ohjaus?, 7 – 18. Julkaisussa 
Haataja, M., Heikkinen M., Juutilainen P., Korhonen M., Luokkanen T., Perttu, S. &Toiviainen P. Toim. Sukupuolisensitiivisyys ammatillisen oppilaitoksen opetuksen ja ohjauksen arjessa. SUMO-hankkeen kokemuksia 2006 – 2007. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.5.2020. https://docplayer.fi/7239731-Sukupuolisensitiivisyys-ammatillisen-oppilaitoksen-opetuksen-ja-ohjauksen-arjessa-sumo-hankkeen-kokemuksia-2006-2007.html

Keski-Petäjä, M. & Witting , M. 2018.Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu. Artikkeli 29.11.2018. Tieto ja Trendit. Tilastokeskus. Viitattu 21.5.2020. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu/ 

Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. Toim. 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana. Osa 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-kustannus. 

RUUTI- sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit. ESR-hanke 1.9.2018 – 31.12.2020. XAMK, KSAO ja Aikuiskoulutus Taitaja. Hämeen Ely-keskus.  https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ruuti-sukupuolisensitiiviset-ura-ja-tyopaikkaohjauksen-mallit/.

Päivitetty 11.9.2020