Kohtaa ihminen, kohtaa yksilöt ilman ennakkoluuloja. Helppo sanoa, helppo kirjoittaa, vaikeampi toteuttaa oikeasti erilaisissa tiellemme osuvissa kohtaamisissa. Emme tunnista niitä tiedostamattomia ajatuksia ja tunteita, jotka kuitenkin vaikuttavat käytökseemme. Kannamme mukanamme oppimaamme siitä, miten tässä yhteiskunnassa eletään ja miten vaikka työpaikoilla ja oppilaitoksissa käyttäydytään. Eri yhteisöjen sisälläkin normitetaan niin näkyvästi kuin näkymättömästi. Sukupuolinormatiivisuus lähtee siitä ajatuksesta, että on vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen – ja ne ovat toistensa vastakohtia. Sateenkaarinormatiivisuudessa löytyy sukupuolen ilmaisemiseen omia toivottavia ilmaisutapoja eri yhteisöjen sisällä, esim. miten omaa sukupuoli-identiteettiä ilmaistaan transseksuaaleina, homoina tai lesboina.

Hyvät kuulijat on riittävä aloitus toivottaa kaikki osallistujat tervetulleeksi. Siksi otsikkonakin on hyvät lukijat, sukupuolineutraalilla kielellä on paikkansa. Tytöttely, pojittelu, rouvittelu, neidittely, muu luokittelu on turhaa, koska se sulkee monella tavoin eri ryhmiin kuuluvia heti ulkopuolelle. Suurin osa kuulijoista voikin kuulua vähemmistöön jollakin perusteella, jos aletaan kysellä tarkemmin. Hyvä kysymys on, kuinka usein itse kukin meistä on kokenut joutuvansa epämukaviin tilanteisiin jonkun oletetun ominaisuuden takia.

Yhdenvertaisuuslaista voidaan nostaa esiin esim. ikä, uskonto tai maailmankatsomus, kansallisuus, sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja tapa ilmaista sukupuolta, perhesuhteet ja seksuaalinen suuntautuminen. Usein tätä syrjiväksi koettua kielenkäyttöä tai muuta kohtelua ei sanota ääneen, mutta rehellisesti vastaamalla moni vastaisi johonkin tai useampaan ryhmään kuuluvana kokeneensa mielestään syrjintää joissakin tilanteissa. Teemme luontevasti olettamuksia ihmisen ulkonäön, pukeutumisen, puhetavan, liikkumisen jne. perusteella ajattelematta miten stereotyyppisesti monesti ajattelemme.

Mikroaggressiot ovat usein hyväntahtoisia eikä niiden tarkoituksena ole loukata. Ne ilmenevät kohteliaisuuksina, uteliaina kysymyksinä, kommentteina tai tekoina. Huomaamattaan, hyvää tarkoittaen voi toistaa jotakin lausetta usein ja samalla kyseenalaistaa toisen tekemää valintaa. ”Sinustahan voi tulla mitä vaan, vaikka olet muunsukupuolinen.” tai ” Ei ikinä uskoisi, että olet trans, kun sinähän olet niin tavallinen.” Ohjauksessa ja kohtaamisissa tulisikin keskittyä ihmisen kohtaamiseen, yksilön vahvuuksien löytämiseen eikä ulkonäköön.

Kuuntelu on erittäin hyvä taito niin ohjaajalla, opettajalla kuin työpaikkaohjaajallakin. Malttia pitäisi olla antaa ihmisen itse kertoa, millä nimellä hän haluaa itseään kutsuttavan. Kysyä aina voi, kunhan ei ala udella liikoja. Opettaja/ohjaaja voi opiskelijan luvalla kertoa etukäteen työpaikalle sen, minkä opiskelija haluaa hänestä kerrottavan, jos itsellä kynnys kertomiseen on liian korkea. Varsinkin nuoret pohtivat omaa sukupuoli-identiteettiään ja sitä kuka kokee olevansa. He tarvitsevat tilaa ja aikaa löytää oman sukupuoli-identiteettinsä. Monet oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevat syrjivät jo sisäisesti itseään, eihän minusta voi tulla sitä ja sitä, koska olen tällainen. Siksikin olisi hyvä löytää niitä vahvuuksia, joita jokaisessa varmasti on ja kannustaa tavoittelemaan omaa unelmaansa kertoen, miten kohti omaa unelmaa voi edetä.

Miten nähdä itsensä positiivisesti ainutlaatuisena yksilönä? Neliapilaa pidetään onnenapilana. Mitä vahvuuksia oma onnenapilasi sisältää? Miten herättelet toisia näkemään omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan? Kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa ei tule jäädä terminologian vangiksi, vaan uskaltaa kohdata ja viestiä. Viestinnän oheisviestintä kyllä kertoo, ollaanko toista kunnioittaen ja hyvää tarkoittaen yhteydessä.

Kirjoittaja: Anne Varonen

Lähde: 3.9. Ruutia työyhteisöihin – sukupuolten moninaisuus tulevaisuuden menestystekijänä – webinaari. Puheenvuorot Marita Karvinen, koulutusasiantuntija, Seta ry ja Malin Gustavsson, toiminnanjohtaja Ekvalita Oy

Päivitetty 11.9.2020