Minkälaisia haasteita sukupuolisensitiivisellä ohjauksella on?

Lasten ja nuorten ammattihaaveet

”Tietysti lakasen lakaisukoneella”, ”Lääkärihoitaja tietenkin” kertoi lasten toiveammateista vuonna 1974 liikenteen vaaroista varoittavassa tietoiskussa, jossa päiväkodin lapset pihamaan auringonpaisteessa ujosti kertoivat unelmistaan. Näyttelijä, kaupan myyjä, lentokapteeni, merimies, kilpajuoksija, traktorimies, opettaja olivat jo silloin tyypillisiä, sukupuolen mukaan määräytyviä unelmia. (Tietoisku: Lasten ammatit, 2011.) Vuonna 1995 päiväkotilapsilta kysyttiin, miksi he haluavat isona, missä he olisivat vuonna 2020. Eläinlääkäri, astronautti, luonnonsuojelija ja lääkäri olivat tulevaisuuden haaveina. (Lapset kertovat, mitä he haluaisivat tehdä isona, 2015.)

Aapola-Kari, Hoikkala & Lahtinen (2019) pohtivat sitä, kuinka nuoret etsivät ns. omaa juttuaan. Nuorten puheessa sosiaaliset tekijät tulevat esille, esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden tärkeiden ihmisten vaikutukset, paikalliset tekijät, mahdollisuudet ja koulutusvaihtoehdot, myös satunnaiset tekijät. Nuoret puhuvat työntö- ja vetotekijöistä, kun he arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja, mikä on valinnoissa toivottavaa ja mikä taas ei. Valintaperusteena on siis muut seikat kuin koulutuksen sisältö tai tuleva ammatti. Näihin asioihin yhdistyy myös koulutusvalintojen sukupuolittuminen. Opinto-ohjauksen käytännötkään eivät aktiivisesti ohjaa nuoria sukupuolelle epätyypillisiin valintoihin. (Aapola-Kari, Hoikkala & Lahtinen 2019, 1.)

Nais- ja miesvaltaiset alat

Laura Puro ja Hanna Lundell-Reinilä valottavat sukupuolten välisen ammatillisen eriytymisen juurien olevan kaukana historiassa. Yllättävää kyllä tänä päivänäkin koulutuksessa on havaittavissa selvästi nais- ja miesvaltaisia aloja. Uusista ammateista esimerkiksi koodarit ovat enimmäkseen miehiä.

Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät. Suomalaisten naisten koulutuksen ja Konkordia-liiton historia on uusi, Laura Puron yhdessä Hanna-Lundell-Reinilän kanssa kirjoittama teos, joka valottaa naisten koulutuksen ja työelämän historiaa. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan naiset hoitivat kotirintamalla myös miesten työt, esimerkiksi raskaassa teollisuudessa oli hetkellisesti naisvalta.

Uno Cygnaeus teroitti aikanaan suojatilleen, Suomen ensimmäiselle naismaisterille Emma Åströmille:”Kun sinä nyt lapseni saat jatkaa opinnoita ja suorittaa jonkin tutkinnon yliopistossa, täytyy sinun luvata vaikuttaa kansakoulun hyväksi ja varsinaisen köyhän kansan sivistämiseksi.” Naisopiskelijoiden itsekästä tiedonjanoa piti hillitä. Naisen sopi kouluttautua, mutta päämääränä piti olla toisten auttaminen. (Pesonen 2020)

SEGLI-hankkeen tutkimuksen mukaan naiset ja miehet tutustuvat ennen ensimmäisiä koulutusvalintojaan työelämään hyvin rajallisesti, ja naisille ja miehille tulevat tutuiksi keskimäärin eri alat. Mielikuvat naisille ja miehille soveltuvista eri ammateista vaikuttavat nuorten valintoihin. Purkutalkoot-hankkeen tutkimuksen mukaan nuori opiskelee epätyypillisellä koulutusalalla todennäköisemmin, jos samaa sukupuolta oleva vanhempi työskentelee epätyypillisellä alalla. Lähipiiristä löytyvät esikuva-ammattilaiset tai mediassa nähdyt ammattilaiset voivat myös rohkaista epätyypilliselle alalle hakemiseen. Nuorilla valintaan vaikuttaa myös maantieteellinen oppilaitosverkosto, joka suosii valinnan mahdollisuuksia suurissa kaupungeissa. Usein sukupuolittuneet ammattikäsitykset ovat tiedostamattomia, nuoret valitsevat ammattialan helposti vallalla olevien naisten ja miesten ammattialojen mukaan. (Lahtinen & Tanhua 2019.)

Työelämässä on epätasa-arvoisia käytäntöjä. Esimerkiksi työnantajat usein hieman suosivat rekrytoinnissa sitä sukupuolta, joka tyypillisesti tekee haettavana olevaa työtehtävää. Urakehityksen mahdollisuudet eivät ole tasa-arvoisia. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää voidaan ennakoida jo koulutusvalintoja tehdessä, jolloin syrjinnän pelossa valitaan jo omalle sukupuolelle tyypillinen koulutusala. (Lahtinen & Tanhua 2019.)

Keski-Petäjä ja Witting (2018) toteavat artikkelissaan, että sukupuolen mukaan eriytyneet alat ovat eriytyneitä kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisen jyrkkää eriytyminen on alemmilla koulutustasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa. Kun naisten koulutustaso on noussut, niin naisten osuus joillakin korkeakoulutuksen aloilla on kasvanut ja entisistä miesenemmistöisistä ammateista on tullut naisenemmistöisiä. Miehet eivät kuitenkaan yhtä helposti lähde kouluttautumaan naisenemmistöisille aloille. Mistä syystä naisten on ehkä helpompi lähteä opiskelemaan tyypillisesti miehiseksi miellettyihin ammatteihin kuin miesten vastaavasti naisenemmistöisiin ammatteihin? (Keski-Petäjä & Witting 2018.)

Tasa-arvobarometri (2017) kertoo edelleen sukupuolenmukaisesta koulutus- ja ammattialojen eriytymisen jatkumisesta. Suomessa naisten ja miesten koulutusalat ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2016 väestön 25–29-vuotiaista terveys- tai hyvinvointialan tutkinnon suorittaneista 86 prosenttia oli naisia. Saman ikäluokan miehet taas ovat suorittaneet enemmistön tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (86 %) sekä tekniikan (85 %) alan tutkinnoista. Suomessa terveys- ja hyvinvointialojen sekä tekniikan alojen opinnot ovatkin eriytyneet sukupuolen mukaan vahvemmin kuin OECD- ja EU22-maissa keskimäärin. (Attila & Keski-Petäjä 2018, 55.)

Lähteet

Aapola-Kari, S., Hoikkala, T. & Lahtinen, J. 2019. Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat – mitkä mekanismit tuottavat epätyypillisiä valintoja? Policy Brief 14. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Viitattu 21.5.2020. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=31901

Attila H. & Keski-Petäjä M. 2018. Sukupuolten tasa-arvo oppilaitoksissa, 49 – 60. Julkaisussa    

Attila H., Hokka, P., Keski-Petäjä, M., Nieminen, M.  & Pietiläinen, M. 2018. Tasa-arvobarometri 2017. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8. Viitattu 21.5.2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_net.pdf 

Keski-Petäjä, M. & Witting , M. 2018.Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu. Artikkeli 29.11.2018. Tieto ja Trendit. Tilastokeskus. Viitattu 21.5.2020. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu/ 

Lahtinen, J. & Tanhua, I. 2019. Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy. 14.3.2019. Viitattu 25.5.2020.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sukupuolittuneet-ammattikasitykset-yksi ammatillisen-segregaation-syy.  

Lapset kertovat, mitä he haluaisivat tehdä isona? 2015. Yle areena. Viitattu 25.5.2020. https://areena.yle.fi/1-50157574

Pesonen, M. 2020. Miksi on naisten ja miesten ammatteja?Artikkeli.Viitattu 21.5.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11244782.  

Tietoisku: Lasten ammatit. 2011. Viitattu 25.5.2020. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/07/29/tietysti-lakasen-lakasinkoneella

Päivitetty 11.9.2020