50-vuotisjuhlat Utinkadulla
Muistoja, nostalgiaa ja ammattiylpeyttä
Julkaistu to 16 loka, 2008 13:20
Ammattiopiston johtava rehtori Timo Olli toivotti juhlaväen tervetulleeksi, kertoi lyhyesti KSAO:n nykytilasta ja luki peruskiveen muuratun Pohjois-Kymenlaakson ammattikoulun perustamiskirjan tekstin.
Entiset opettajat Lasse Johansson ja Erkki Vitikainen tutkivat vanhoja lehtileikkeitä mielenkiinnolla.
Juhlan juonsivat ansiokkaasti stylistiopiskelija Jatta Hartikainen ja sähköalan opiskelija Esa Järvinen.
Standaardilla huomioitiin luottamushenkilöitä eri aikakausilta. Vasemmalla liittohallituksen puheenjohtajana toiminut Eino Brofelt ja nykyisen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Olavi Hopia.
Eläkkeellä oleva ammattikasvatustarkastaja, sivistystoimentarkastaja Tapio Toivosella on ollut suuri merkitys seudun ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.
Nykyisen henkilökunnan pitkäikäisimmät palkittiin hopea/kultaisilla Hermanni – rintaneuloilla, jotka ovat ammattiopiston kulttuurialan koru- ja pienesinevalmistajaopiskelijoiden suunnittelemia ja käsin valmistamia. Vasemmalta: Helena Lahtinen, Sirkka Sorsa, Ilkka Kauppinen, Sirpa Sirén, Timo Mettälä, Seppo Laaksonen, Seppo Seppänen, Erja Heino, Pirjo Nyyssönen, Asko Rautala.
Vesa-Pekka Sarparanta sai ammattikoulusta eväät huippuinnovaatioon: ”Opin ammattikoulussa tekniikkaa ja mietin, että jos marjoja voi pakastaa, niin miksei tunnelia voi pakastaa ja kehittää sinne lunta. Ilman ammattikoulua tuskin olisin osannut yhdistää asioita”, maailmankuulun hiihtotunnelin isä kertoi.
Nykyisen henkilökunnan pitkäikäisimmät palkittiin hopea/kultaisilla Hermanni – rintaneuloilla, jotka ovat ammattiopiston kulttuurialan koru- ja pienesinevalmistajaopiskelijoiden suunnittelemia ja käsin valmistamia.
Hermanni-rintaneulan suunnittelivat ja toteuttivat Päivi Arola, Jenni Arjoranta, Sarina Pulkka, Linda Sorsa, Heidi Viiru ja Henna Laurila.

Kouvolan seudun ammattiopiston toimipisteessä Utinkadulla juhlittiin ammatillisen koulutuksen 50-vuotispäivää perjantaina 10.10. Päivä oli nostalginen. Paikalle oli saatu niin entisiä opettajia kuin oppilaitakin. Juhlapuheissa hersyivät niin hauskat muistot kuin ammattiylpeys ja arvostus ammattikoulun antamista perusopeista.

Juhlapuheessaan opetusministeriön johtaja Mika Tammilehto uskoi jatkuvan muutoksen olevan koulutusalalla pysyvä olotila. Suuri muutos on käynnissä kun toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia uudistetaan. Taloudellisen tilanteen tuomat muutokset heijastuvat koulutustarpeiden muutoksina ja aikuiskoulutuksen kysynnän kasvuna. ”Maakunnassa on huippuosaamista rautatie- ja logistiikka-alalla, jossa tarvitaan osaajia myös jatkossa”. Hän korosti työelämäyhteistyön tärkeyttä. Koulutuksenjärjestäjille haasteellista on tulevaisuudessa kouluttaa työelämän tarpeita vastaavia osaajia jotta opiskelijat työllistyvät oikeille aloille. Unohtaa ei sovi eritysopetuksen tärkeyttä ja sitä, ettei peruskoulun päättävä nuori jää ilman opiskelupaikkaa. Ammatillisen koulutuksen taso on noussut viime vuosina ja monelle alalle on vaikeampi päästä kuin lukioon. Erityisesti Tammilehto iloitsi teollisuuden alojen vetovoiman kasvusta.

Ammatillinen koulutus vuosikymmenten saatossa

Ammatillisen koulutuksen vaiheita muisteltiin nostalgisissa tunnelmissa. Koulun ensimmäisiin opettajiin kuulunut ja vara- ja apulaisrehtorina toiminut Erkki Vitikainen kutitteli muistoillaan kuulijoiden nauruhermoja. Silloinen ammattikoulun henki oli hyvä ja tuloksia saatiin. Moni alkuaikojen oppilaista on menestynyt hyvin elämässään.

Koulun entinen oppilas, nykyisin Porvoon ammattiopiston rehtorina toimiva Pentti Suursalmi kiitti ammattikoulun opetuksen korkeaa tasoa: ”Se on ollut korkea, ja on edelleen”, Suursalmi totesi. Hän on arvostanut amistaustaansa, joka on antanut hyvän pohjan jatkopinnoille ja vaikuttanut monella tavalla elämässä. Positiivisena muistona on liikuntamyönteisyys ja erinomaiset liikunnanopettajat Lasse Johansson ja Vesa-Pekka Sarparanta. Vaimokin löytyi koulusta vuonna 1973 – tähän asiaan Suursalmi uskoi itsellään olleen enemmän vaikutusta kuin ammattikoululla.

Nykyisen oppilaan puheenvuoron käytti stylistiopiskelija Sallamaari Laine. Hän peräänkuulutti luovuutta, peräänantamattomuutta ja määrätietoisuutta opiskelussa. Kiitosta hän antoi oppilaitokselle ja opettajille työelämäyhteistyöstä, muutosten ennakoinnista ja koulutuksen mukauttamisesta työelämän tarpeiden mukaan.

Muisteloissa kuultiin myös ammattikoulun liikunnanopettajanakin toiminutta Vesa-Pekka Sarparantaa. Hän oli ”Matti” toinen juhlassa esitetyn, vuonna 1962 tehdyn ammattikoulua esittelevän filmin päätähdistä. Sarparannan tie on vienyt liikunnan pariin ja hän on toiminut niin hiihtoliiton päävalmentajana kuin Vuokatin urheiluopiston johtajana.

Juhla päättyi tervehdyksiin

Valtiovallan tervehdyksen toi kansanedustaja Markku Laukkanen. Hän korosti ammatillisen osaamisen merkitystä tulevaisuudessa ja maakunnalle. ”Tiedekorkeakoulun puuttuessa ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen rooli maakuntamme kehittämisessä tulee yhä tärkeämmäksi.  Viestit yrityksistä kertovat, että koulunne on pystynyt kulkemaan kehityksen kärjessä ja tuottamaan yrityksiin ja palvelualoille tekijöitä”, Laukkanen totesi. 

Etelä-Kymenlaakson koulutuskuntayhtymän tervehdyksen toi johtaja Juha Reivilä, joka kiitti ammattiopistoa vuosia jatkuneesta yhteistyöstä. ”Olemme aina toimineet hyvässä yhteishengessä emme niinkään kilpailijoina”, Reivilä kiitti. Hän myös heitti KSAO:lle haasteen tulevaisuuden osalta: Visio Kymenlaakson ammattiopistosta kuten opetushallituksessa on kaavailtu.

Elinkeinoelämän edustajan tervehdyksen toi Erkki Toivanen, Domus Oy:n paikallisjohtaja. Hän kiitti ammattiopistoa yhteistyöstä pitkältä ajalta. Viimeisin yhtestyön osoitus on arvostettu puualan kisälli-mestarikoulutus. Uuden Kouvolan tervehdyksen toi muutosjohtaja Lauri Lamminmäki.

Juhlassa jaettiin huomionosoituksia henkilöstölle sekä ammatillista koulutusta kehittäneille henkilöille:

”Kouvolan seudun ammattiopisto haluaa 50–vuotisjuhlan kunniaksi muistaa henkilöitä, jotka ovat vuosikymmenten varrella vaikuttaneet tämän talon kehittämiseen ja toimintaan. Haluamme huomioida kolmea eri henkilöryhmää: eläkeläiset, luottamushenkilöt sekä nykyinen henkilökunta”,  johtava rehtori Timo Olli totesi.

Kukat
Henkilökunnan jäsenet vuonna 1958 koulun toiminnan alkaessa

Vuotila-Lindfors Vuokko, lehtori   

1958- 1996
Suur-Nuuja Marja-Leena, taloussihteeri 1958 - 2001
Vitikainen Erkki, opettaja ja apulaisrehtori 1958 – 1983
Johansson Lasse, voimistelun opettaja  1958 – 1982
Vilho Mynttinen, talonmies-vahtimestari    1958 – 1985



Standaardi
Luottamushenkilöitä koulun eri aikakausilta:

Brofelt Eino, liittohallituksen pj.  1963 – 1992
Pesari Pentti, johtokunnan pj. 1990 – 1992
Koivisto Jarmo, yhtymähallituksen pj. 1993 – 1995
Hopia Olavi, koulutuslautakunnan pj. 2001 – 2008


Lisäksi huomioitiin eläkkeellä oleva ammattikasvatustarkastaja, sivistystoimentarkastaja Tapio Toivonen, jolla on ollut erittäin suuri merkitys tämän seudun ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Hermanni-rintaneula
Ammattiopiston ja kuntayhtymän nykyistä henkilökuntaa vuodesta:

Lahtinen Helena, lehtori, ammatilliset aineet (parturi-kampaaja)  1973
Sorsa Sirkka, toimistosihteeri   1974
 Kauppinen Ilkka, lehtori, liikunta  1974
 Sirén Sirpa,     toimistosihteeri 1974
 Nyyssönen Pirjo, siivooja    1977
 Tuominen Hannu, lehtori, ammatilliset aineet (sähkö)  1977
 Mettälä Timo, lehtori ammatilliset aineet (sähkö), opinto-ohjaaja 1980
 Heino Erja, keittiöapulainen  1981
 Laaksonen Seppo, hallinto- ja tukipalvelujohtaja 1983
 Halme Marita, lehtori, äidinkieli 1983
 Seppänen Seppo, apulaisrehtori, rehtori, lehtori  1986
Rautala Asko, yhteistyöjohtaja 1994

 
Katso lisää kuvista kuvagalleriastamme.

Ohessa valtiovallan tervehdyksen tuoneen kansanedustaja Markku Laukkasen puhe.