Maatalousalan koulutusta 1919-2009
Luonnonvara juhli 90-vuotistaivaltaan
Julkaistu ke 31 maalis, 2010 08:35
Vs. johtava rehtori Mika Palosara kertasi avauspuheessaan maatalousopetuksen monivaiheista historiaa. "Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Kouvolan kaupungin tulevassa palveluverkkorakenteessa toiminta Anjalassa jatkuu vahvana", hän totesi.
Lämminhenkinen juhla vietettiin vanhan kotieläinrakennuksen yläkertaan kunnostetussa tyylikkäässä juhla- ja liikuntasalissa.
Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä on itsekin opiskellut Anjalassa Leo Happosen aikakaudella. Pesälän mukaan hänen ikäluokkansa muistaa oppilaitoksen "Happosen kouluna".
MTK:n tuoreen toiminnanjohtajan Pauliina Okkosen tervehdystä vastaanottavat Mika Palosara sekä Luonnonvaran koulutuspäällikkö Päivi Pylkkö.
Erityishuomionosoitus, Kouvolan kaupungin taidelasi osoitettiin koulun pitkäaikaiselle opettajalle ja rehtorille maanviljelysneuvos Leo Happoselle. Onnittelijoina Päivi Pylkkö ja opetusalajohtaja Eeva Sahlman.


Anjalan Luonnonvaran toimipisteessä juhlittiin maaliskuun päätteeksi maatalousopetuksen 90-vuotista taivalta. Kymenlaakson maamieskoulu aloitti toimintansa 1919. Merkkipaalu täyttyi jo viime vuonna, mutta sikainfluenssaepidemia lykkäsi juhlinnan tämän vuoden puolelle. Lämminhenkisen juhlan pääpuhujana oli valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä. Juhlassa kuultiin myös MTK:n tuoreen toiminnanjohtajan Pauliina Okkosen sekä Kouvolan kaupungin sivistyksen toimialajohtajan Eero Mattilan tervehdykset.

Laajentumista ja useita nimiä

KSAO:n vs. johtava rehtori Mika Palosara totesi avauspuheessaan koulun historian heijastelevan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen muutoksia: nimet ja omistussuhteet ovat vaihtuneet useaan otteeseen, mutta koulutukselle on ollut aina kysyntää. ”Koulutus ja sen sisällöt ovat päivittyneet ajan hengen mukaisesti, mutta ovat aina säilyttäneet asemansa suhteessa ympäröivään elinkeinoelämään ja varmistaneet hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymistä”, Palosara totesi.

Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälän, ”Happosen koulun” kasvatin puhe kosketti. Maatalouskoulutus Suomessa antoi pohjan vaikeista ajoista selviämiseen: ” Suomi selvisi sotien jälkeisestä ajasta – eikä nälkää nähty kuten muualla Euroopassa. Meillä oli oma leipä. Sen tekeminen oli opetettu, kiitos maatalouskoulujen.” Maatalousala ja sen opetus on kohdannut monia rakenteellisia muutoksia, joista on selvitty hyvin.  Alan opetuksen on ollut pakko mukautua olosuhteisiin ja tämä on Anjalassa oivallettu hyvin. Erityisesti Pesälä kiitti ammattiopistoa kansainvälisen toiminnan merkityksen ymmärtämisestä. Hän korosti, että EU:ssa on paljon hankkeita, joita tulee hyödyntää eri projektien rahoituksessa.

Innovaatioita ja innostunutta otetta

MTK:n toiminnanjohtaja Pauliin Okkonen totesi oppilaitoksen vaikutuksen alueelle olevan erittäin merkittävä. ”Perusmaatalouden koulutuksen lisäksi on tärkeää panostaa myös maaseutuyrittäjyyteen. Kovien arvojen maailmassa ihmisten kaipuu luonnon pariin lisääntyy. Tämä näkyy esimerkiksi hevosharrastuksen yleistymisenä ja lemmikkieläinten määrän lisääntymisenä. Niiden vaikutus on työllistävä ja ne tuovat maaseudulle yrittämisen mahdollisuuksia. Maisema- ja ympäristöasiat tulevat tulevaisuudessa myös yhä tärkeämmiksi. Innovaatioita ja innostunutta otetta kehittämiseen tarvitaan”, Okkonen totesi.

Huomionosoitukset henkilöstölle

Erityisen huomionosoituksen, Kouvolan kaupungin taidelasin sai oppilaitoksessa pitkään rehtorina toiminut maanviljelysneuvos Leo Happonen. Hänen yli 30-vuotinen vaikutus opettajana, johtajana, tilanhoitajana ja rehtorina on ollut merkittävä Anjalan maatalousalan koulutuksen historiassa.

Luonnonvaran toimipisteessä pitkään työskennelleitä muistettiin rintaneuloilla. Kultaisen, Hermanni-rintaneulan yli 30-vuotisesta palveluksesta saivat lehtorit Lea Ihalainen, Timo Kaunonen ja Heikki Sarvikivi.

Hopeisen Hermanni-rintaneulan yli 10-vuoden palveluksesta saivat työnohjaajat Hannu Temonen, Matti Ahola ja Jouko Hovi, asuntolanhoitaja Eija Mäkelä, lehtorit Päivi Tahvanainen ja Pentti Toivanen sekä toimistosihteeri Ulla Tuominen.

Hermanni-rintaneulat ovat KSAO:n kulttuurialan opiskelijoiden käsintehtyjä yksilöllisiä rintaneuloja.

 

Ammatillisen maatalousopetuksen vaiheita

inkeroinen.jpg

Alkutaival
• Kymenlaakson kansanopiston maamiesosasto aloitti ammatillisen maatalousopetuksen vuonna 1901 Inkeroisissa.
• Kymenlaakson maamieskoulu aloitti toimintansa yksityisenä, maataloushallituksen alaisena kouluna vuoden 1919 alusta. Vuonna 1924 koulua laajennettiin ja peruskorjattiin. Tällöin taloon saatiin mm. uusi veistosali ja asuntoja yläkertaan.

< Ensimmäinen koulurakennus Inkeroisissa nykyisen Kymenlaakson opiston tontilla.

Sota
• Lokakuussa 1939 toimeenpantu liikekannallepano ja marraskuussa syttynyt talvisota keskeyttivät opetuksen vuodeksi. Jatkosota katkaisi koulun toiminnan uudelleen vuonna 1941 kolmeksi vuodeksi. Sodan jälkeen maamieskoulu aloitti työkautensa 10.1.1945.

anjala.jpg Kohti Anjalaa
• Anjalan kartanon maille perustettiin koekenttä vuonna 1931 – näin Anjalan kartano muodostui koululle monipuoliseksi havainto- ja harjoituskohteeksi.
• 1951 Anjalan kartanon talouskeskus kaikkine rakennuksineen maamieskoulun havaintotilaksi.
• Alkuvuodesta 1953 ostettiin tontti Anjalan kartanon puistoalueesta ja samana vuonna  maamieskoulu sai osia Anjalan kartanon tilasta opetusmaatilaksi.
• Uuden koulurakennuksen peruskivi laskettiin 8.6.1953 ja syyskuussa vietettiin harjannostajaisia puolivalmiissa juhlasalissa. Koulutyö aloitettiin 1954.

Laajentuminen
• Uudet tilat tarjosivat mahdollisuuden aiempaa suurempiin oppilasmääriin. Alueelle rakennettiin myös kaksi kasvihuonetta, joita jatkettiin 1957.
• 1959 alueelle rakennettiin verstasrakennus, jonka yläosaan lisättiin luokka ja asuntoja.
• 1960 valmistui uudisrakennuksena kaksikerroksinen korjaamorakennus.
• Huoltohalli sekä 24-paikkainen oppilasasuntola (Mäntylä) valmistuivat 1979, suurhanke kotieläinrakennus vuonna 1982. Uusi oppilasasuntola (Koivula) valmistui 1983, jolloin majoituskapasiteetti nousi yli sadan. Lisämajoitustilaa saatiin vielä vuonna 1984 kunnostamalla Purola-rakennus asuntolaksi. 1986 valmistui vanhan kotieläinrakennuksen kunnostus korjaamoksi, sosiaali- ja varastotiloiksi sekä liikunta- ja juhlasaliksi.
• 1990-luvun alussa päärakennukseen tehtiin suuri peruskorjaus.

 Opetus monipuolistuu
• Maamieskoulun yhteydessä aloitettiin Kotitalouskoulu 1956. Maamieskoulun jatkokoulutuksena aloitettiin  isäntäkurssit v.1957.
• Lokakuussa 1962 alkoi jatkokoulutus isäntäkoulu ensimmäisenä Suomessa Loimaan ohella.
• Marraskuussa 1963 aloitettiin maataloudellinen emäntäkurssi (emäntäkoulu). Lyhytkurssitoiminta vahvistui.
• Opetus muuttui kaksivuotiseksi 1970-luvun alussa ja viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin 1971. Lyhytkurssitoiminta lisääntyi varsin huomattavasti.
• 1990-luvulla opetusalalla alettiin erotella nuoriso- ja aikuiskoulutusastetta toisistaan ja aloitettiin pitkät aikuiskoulutuskurssit. Pelto- ja metsäala lisääntyi koeaseman toiminnan päätyttyä. Metsä-ja maatalousalan opetus yhdistettiin.


Monta nimeä
• 1962 maamieskoulun nimeksi vaihtui Kymenlaakson maatalouskoulut, joka vuotta myöhemmin vaihtui Kymenlaakson maatalousoppilaitokseksi.
• 1980 koulun nimi muuttui Anjalan maatalousoppilaitokseksi.
• Anjalan maatalousoppilaitos ja Selkolan metsäoppilaitos yhdistyivät Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitokseksi 1992.
• Vuonna 1996 liitettiin Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitos Kouvolan seudun kuntayhtymän omistukseen usean oppilaitoksen muodostamaan Kouvolan seudun ammatilliseen oppimiskeskukseen.
• Vuonna 2001 yhdistettiin Kouvolan seudun ammattiopisto sekä Kouvolan seudun ammatillinen oppimiskeskus yhdeksi oppilaitokseksi, joka sai nimen Kouvolan seudun ammatillinen oppilaitos. Nimeä haettiin edelleen, ja ensimmäisen vuoden jälkeen uudeksi nimeksi vakiintui Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO.


Rehtorit/koulutuspäälliköt
• 1919-1943 agronomi F.A.Havola
• 1943-1957 agronomi MMK (myöh. teollisuusneuvos) Uuno Väinö Uoti
• 1957 - 1986   agronomi Leo Happonen.
• 1986 – 1999 agronomi Ilkka Tommola.
• 1999-2002 agrologi Pete Kinnunen
• 2002-2004 MMMVirpi Siekkinen
• 2004- 2006 agrologi Arto Pakkanen
• 2007 FM Piia Rantanummi
• 2008- FT Päivi Pylkkö


Tänään
• Tänään Luonnonvaran toimipiste on tärkeä osa Kouvolan seudun ammattiopistoa. Aikuiskoulutus on monipuolista ja vireää. Nuorisoasteella opiskellaan maatalousyrittäjiksi ja ympäristönhoitajiksi. Maatalousalan kiinnostaa – hakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina.

• Vuonna 2009 alueelle valmistui bioenergia-alan koulutuskeskus Biosampo, jossa opiskellaan ainoana Suomessa bioenergia-alaa monipolttoteknologiaa hyödyntämällä.

Lähteet: Leo Happonen, Kolme edistäjää Anjalassa
KSAO