Lähihoitajat esittelivät osaamistaan
Julkaistu ma 19 loka, 2009 10:50
Ryytimaan ensimmäinen sato on otettu talteen ja purkitettu kauniisiin lasipurkkeihin. Vihreää voimaa vanhuksille toteuttivat Jenni Vainio (vas.), Minna Outila, Anne Häkkinen, Miia Martikainen, Susanna Pohjola, Kati Simonen ja Pirjo Koskelainen.
Äijäkerho kierrättää. Kerhon ideana on käyttää hyväksi luonnonsa saatavia materiaaleja sekä kierrättää vanhaa. Kuvan linnunpönttö on tehty vanhasta laudasta, kelopönttöön on kerätty ainekset metsästä. Idean takana Mari Viljakainen ja Aku Ruohola.
Valkoinen kammari rauhoittaa.
Tasapuolista ohjeistusta. Sinikka Hyvönen (vas.), Kaarina Silventoinen ja Tiina Kokkoniemi opiskelevat oppisopimuksella lähihoitajiksi. Työpaikka on Kouvolan kaupungin kotihoito, jossa oli tarvetta perehdytyskansiolle työssäoppimaan tulijoille. Kaupungin työntekijöille suunnattu perehdytyskansio oli heidän mielestään liian laaja opiskelijoille, joten tiimi työsti tiiviimmän version, johon lisättiin myös opiskelijan palautteenantomahdollisuus top-tiimilleen.

Jouluna valmistuvat lähihoitajaopiskelijat esittelivät kehittämistehtäviään (opinnäytetöitään) Kuusankosken Kansantalolla lokakuussa. Nyt esiteltävät työt olivat sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön osa-alueilta. Esillä oli mm. osallistava hoivakoti, puutöihin perehdyttävä Äijäkerho sekä rentouttava ja rauhoittava Valkoinen kammari.

Kehittämistehtävien esittelypäivällä pyritään jakamaan tietoa ja ideoita alalla toimiville sekä saamaan opinnäytetyöt konkreettisemmiksi kuin ennen, jotta tieto ei hautautuisi mappeihin. Esittelyjä on aiemmin järjestetty kaksi kertaa.

Konkreettisia keinoja

Opiskelijat olivat ideoineet useita konkreettisia tapoja tehdä vanhusten tai vammaisten arjesta mielekästä. Opettaja Mari Partanen kertoo, että suuri osa kehittämistöistä on lähtenyt työelämän tarpeista.. ”Monet töistä ovat toteuttamiskelpoisia ja voisivat helposti olla otettavissa käytäntöön työpaikoilla. Opiskelijat itsekin ovat miettineet, miksei vastaavia oteta käyttöön, kun pienin toimin saataisiin hoidettavien arkeen mielekkyyttä ja iloa”, Mari kertoo. Toivottavasti nyt valmistuvat lähiopiskelijat vievät omalta osaltaan asioita eteenpäin työpaikoilla. Nyt ainakin aika on otollinen.

Hoivakoti Iltatuuli – hyvinvointia viherympäristöstä

Minna Outila
perusti sisarineen yrityksen, joka ylläpitää osallistavaa hoivakotia muistisairaille vanhuksille. Hoivakoti Iltatuuli on noussut Minnan kotitilan kupeeseen Kausalassa. Asukkaan osallistuvat hoivakodin arkiaskareiin kukin kykyjensä mukaan. Sopivia tehtäviä ovat mm. oman huoneen siivous, pöydän kattaminen ja puutarhatyöt. Minnan ja muiden opiskelijoiden kehittämistehtävässä pureuduttiin hoivakodin pihan suunnitteluun ja vihertöiden virkistävään vaikutukseen. Asukkaat ovat saaneet osallistua pihan rakentamiseen, kasvimaan hoitoon, kasteluun ja nurmikon leikkuuseen. Muistisairaille puuhailu arkitöiden parissa on kuntouttavaa ja rauhoittavaa, ja monen asukkaan lääkitystä on voitu vähentää.

Puutöitä Äijäkerhossa

Aku Ruohola ja Mari Viljakainen halusivat lisätä kehitysvammaisten miesten harrastusmahdollisuuksia ja perustivat Äijäkerhon. Kuusaan kuntoutuskeskuksessa työskentelevät oppisopimusopiskelijat ovat huomanneet, että miehille harrastustoimintaa on vähän, liekö johtuen naisvaltaisesta hoitajakunnasta. ”Tarvetta on, mutta ei ole ollut resursseja tarjota miehille iltaisin muita harrastusmahdollisuuksia kuin liikuntaa. Kuntoutuskeskuksen asukkailla ei ole mahdollisuutta osallistua esimerkiksi kansalaisopiston kursseille. Äijäkerhossa voi tehdä helppoja puutöitä”, kertoo Aku Ruohola. Ryhmän on tarkoitus kokoontua kerran viikossa 4-5 harrastajan voimin. Aku, toiselta ammatiltaan talonrakentaja, toimii ryhmän vetäjänä. Pakko ei ole pitäytyä puutöissä – tarpeen mukaan verstaalla voidaan tehdä vaikkapa metallitöitä. Pääasia on mukava tekeminen. Kerhossa oppii ryhmässä olemisen lisäksi myös perustaitoja, joiden avulla voi selviytyä itsenäisesti myös pikkuaskareista, kuten taulun ripustaminen tai pienet korjaukset. Mari kertoo Äijäkerhon kiinnostaneen kävijöitä kovasti ja tarjouksia tulla vetämään kerhoa myös muualle sadelleen päivän aikana. ”Kerhon toimintaa voi helposti muokata myös vanhuspuolelle”, Mari heittää.

Valkoinen kammari rauhoittaa

Snoezelen-terapiaan pohjautuva elämyshuone tarjoaa lääkkeetöntä hoitoa. Kotkan Paimenportin palvelukeskuksessa sellainen oli, mutta vajaakäytössä. Tiina Huovinen-Paajanen ja Johanna Laakkonen päättivät saada käyttöastetta kohennettua, jottei huoneesta tarvitsisi luopua. Projekti onnistui ja huonetta käytettiin keskimäärin viitenä päivänä viikossa. Huoneessa soi rauhallinen musiikki, näkyy rauhoittava kuva ja valaistus on lempeä.
Terapia on kehitetty Hollannissa alun perin kehitysvammaisten hoitomuodoksi ja laajennettu myös dementoituneiden vanhusten hoitoon. Monien testien tuloksena on todettu, että huoneella on rauhoittava vaikutus etenkin iltaa kohti lisääntyvään häiriökäyttäytymiseen. Monella potilaalla lääkitystä on voitu vähentää. Terapiahuoneesta ei ole apua vaikeassa dementiassa.